71 research outputs found
One tissue, two fates: different roles of megagametophyte cells during Scots pine embryogenesis
In the Scots pine (Pinus sylvestris L.) seed, embryos grow and develop within the corrosion cavity of the megagametophyte, a maternally derived haploid tissue, which houses the majority of the storage reserves of the seed. In the present study, histochemical methods and quantification of the expression levels of the programmed cell death (PCD) and DNA repair processes related genes (MCA, TAT-D, RAD51, KU80, and LIG) were used to investigate the physiological events occurring in the megagametophyte tissue during embryo development. It was found that the megagametophyte was viable from the early phases of embryo development until the early germination of mature seeds. However, the megagametophyte cells in the narrow embryo surrounding region (ESR) were destroyed by cell death with morphologically necrotic features. Their cell wall, plasma membrane, and nuclear envelope broke down with the release of cell debris and nucleic acids into the corrosion cavity. The occurrence of necrotic-like cell death in gymnosperm embryogenesis provides a favourable model for the study of developmental cell death with necrotic-like morphology and suggests that the mechanism underlying necrotic cell death is evolutionary conserved
MetsÀtuhot vuonna 2022
Luonnonvarakeskus tuottaa vuosittaista MetsÀtuhot - raporttisarjaa. Raporteissa kÀydÀÀn lÀpi mitÀ metsissÀ, taimitarhoilla sekÀ puisto- ettÀ pihapuilla menneenÀ vuonna tapahtui eri tuhonaiheuttajien osalta. LisÀksi raportissa kÀydÀÀn lÀpi muitakin metsien mielenkiintoisiÀ ilmiöitÀ, vaikkeivat ne varsinaisia tuhoja olisivatkaan olleet. Vuosi 2022 oli tÀltÀ osin mielenkiintoinen, sillÀ helteisen kesÀn 2021 jÀljet nÀkyivÀt osin vasta tÀllöin.
Vuonna 2022 kirjanpainajan (Ips typographus) takia hakattiin metsiÀ metsÀkeskuksen kerÀÀmien ilmoitusten perusteella enemmÀn kuin kertaakaan tilastointihistoriassa (2 834 ha). Laji myös parveili aiempaa runsaampana Luken feromoniseurannan pohjoisimmilla alueilla. Kirjanpainajan lisÀksi myös toinen havupuiden kaarnakuoriainen, kuusentÀhtikirjaaja, aiheutti nÀkyviÀ latvakuolemia kuuselle eri puolilla Suomea. Molempien ilmiöiden takana vaikutti paitsi kuoriaisille kohtuullinen kesÀ 2022, niin ennen kaikkea helteinen ja lÀmmin kesÀ 2021. Ilmiö konkretisoikin omalla tavallaan ilmaston lÀmpenemisen mahdollisia vaikutuksia metsissÀmme.
Helteiden tuhoja lisÀÀvĂ€t vaikutukset eivĂ€t kuitenkaan nĂ€kyneet valtakunnan metsien inventoinnissa (VMI) samalla tavalla. VMI:ssĂ€ havaitut kirjanpainajatuhot jopa laskivat (-14 %) hieman vuoden takaisesta. TĂ€ssĂ€ on kuitenkin muistettava, ettĂ€ VMI otanta ei ole ajallisesti eikĂ€ spatiaaliselta tarkkuudeltaan soveltuva useimpien hyönteis- ja sienituhojen seurantaan. MerkittĂ€vimpinĂ€ tuhonaiheuttajina VMI:ssĂ€ olivat aiempien vuosien tapaan lumi, tuuli ja hirvielĂ€imet â eli tuhot, joita voidaan yleisesti havaita maastossa inventointiajankohdasta riippumatta.
LÀmpenevÀÀn ilmastoon reagoivat hyönteisten lisÀksi useat muutkin kotoperÀiset taudinaiheuttajat. Ne hyötyvÀt ilmastonmuutoksesta mm. laajentamalla esiintymisaluettaan sekÀ aiheuttamalla puissa enemmÀn vaurioita, etenkin kun sÀÀt muuttuvat suopeimmaksi niille, mutta huonommiksi niiden isÀntÀpuille. KuusenjuurikÀÀpÀÀ etelÀisempi mÀnnynjuurikÀÀpÀ (Heterobasidion annosum s.s.) raportoitiinkin vuonna 2022 Pohjois-Pohjanmaalta saakka. JuurikÀÀpÀtuhot myös lisÀÀntyivÀt noin 30 % vuonna 2022 edellisvuoteen verrattuna. LÀmpimÀt ja kuivat kesÀt ovat myös edesauttaneet tulokaslaji havuparikkaan (Diplodia sapinea) aiheuttaman taudin etelÀnversosurman puhkeamista. Havuparikkaan levinneisyysaluetta kartoitettiin vuonna 2022 kansalaistieteen avulla, ja sienen esiintyminen olikin ennakoitua laajempi. Myös tulokaslaji havununna (Lymantria monacha) tavattiin hieman aiempaa runsaampana lajin pohjoisemmilla esiintymisalueilla.
Vuonna 2022 pÀÀtÀÀn nostivat valitettavasti myös ilmastosta riippumattomat uhkatekijÀt: kansainvÀlisen kasvikaupan ja turismin mukana leviÀvÀt haitalliset vieraslajit. Uusia vierasperÀisiÀ tuhonaiheuttajia löydettiin niin taimitarhoilta, kuin puistopuistakin. Koivuilla todettiin Discula betulina-sienen aiheuttamaa versolaikkua, pihdoilta taas löydettiin pihtanÀppyÀ (Neonectria macrospora). Haitallisten vieraslajien leviÀminen on kansainvÀlinen ongelma, jolta pohjoinen Suomikaan ei ole turvassa. Luken tutkijat julkaisivat vuonna 2022 suomenkielisen artikkelisarjan mikÀ sisÀlsi tietoa useiden eri vieraslajien uhasta. Katsaus muistuttaa, ettei metsiemme valtapuilla useinkaan ole vastustuskykyÀ nÀitÀ uusia tuholaisia vastaan, mikÀ tekee niistÀ merkittÀvÀn uhan metsien terveydelle. Haitallisten vieraslajien leviÀmisen estÀminen on siis erityisen tÀrkeÀÀ niin nyt kuin tulevaisuudessakin. TÀssÀ kansainvÀlinen kasvikauppa on pahin uhkatekijÀ. Metsien ja puutarhojen osalta ulkomaisten taimien ja koristekasvien tuonti muodostaa tehokkaan haitallisten vieraslajien leviÀmisvÀylÀn. Kotimainen taimituotanto taasen tuottaa paitsi terveitÀ, niin myös alkuperÀltÀÀn tunnettuja ja laadultaan varmistettuja taimia. NÀitÀ taimia jokaisen tulisi suosia niin metsÀnuudistamisessa kuin kotipihoilla, sillÀ olemassa oleva lainsÀÀdÀntö ei kansainvÀlistÀ kasvikauppaa hillitse.
Luke kerÀÀ ja koosta myös kansalaisten tekemiÀ ilmoituksia havaituista puustotuhoista tai muista metsien ilmiöstÀ. Vuonna 2022 okakaarnakuoriaisten (Ips acuminatus) takia tehdyt tuhoilmoitukset jatkoivat kasvuaan vuodelta 2021. Ilmoituksissa ja niiden perusteella tehdyissÀ maastotarkastuksissa mÀntyjen todettiin kuolevan etenkin lounaisrannikolla, missÀ okakaarnakuoriaiset tuntuivat viihtyvÀn hyvin yhdessÀ havuparikkaan kanssa. Selvitys nÀiden kahden tuholaisen mahdollisesta yhteisvaikutuksesta Àkillisesti kuivuneiden mÀntyjen kuolemiin jatkuu Lukessa. TÀmÀn vuoden raporttiin omaksi tarinakseen nostettiin myös ilmoituksia kerÀnnyt lehtikuoriaisten runsas esiintyminen, missÀ etenkin lepillÀ esiintyvÀ idÀnlehtikuoriainen (Agelastica alni) oli nÀkyvÀssÀ roolissa.
Vaikka vuoden 2022 perusteella tilanne Suomen metsissÀ on tuhojen suhteen pÀÀosin hyvÀ, vuosi muistutti meitÀ konkreettisesti sekÀ muuttuvan ilmaston ettÀ kansainvÀlisen kasvikaupan meille tuomista uhkista. SekÀ vieras- ettÀ tulokaslajien aiheuttamat riskit tulevat kasvamaan lÀmpenevÀssÀ ilmastossa, sillÀ sen ansiosta nÀmÀ lajit pystyvÀt todennÀköisemmin vakiinnuttamaan asemansa uudella alueellaan. MeillÀ jo ongelmia aiheuttavien lajien kuten juurikÀÀvÀn tai kirjanpainajan osalta lÀmpenevÀ ilmasto ei niin ikÀÀn lupaa missÀÀn mÀÀrin hyvÀÀ metsillemme. Ollaksemme varautuneita mahdolliseen tuhojen Àkilliseen lisÀÀntymiseen tarvitsemme paitsi aktiivista seurantaa, niin myös perus- ja soveltavaa tutkimusta. sekÀ tarkempaa analyysiÀ siitÀ miten eri tuhonaiheuttajien uhat voivat meillÀ tulevaisuudessa realisoitua
- âŠ